|
Teatteri-arvio: The Performance Corporation, Irlanti: "Power Point" (Tampereen Teatterikesä 2010) |
 |
|||
 Kaikkien Aikojen HelleKesä 2010 senkun jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Elokuun ensimmäisenä perjantaina Tampereella menee hyvin: Viime kuussa erään ison hotellin aulaan korttiständiin jätetty uusi Tampere -postikortti on loppuunmyyty! Loistavaa! 
Ei tullut "hyllynlämmitintä" tästä tuotteesta. Päinvastoin kuin pelkäsin. Niin, jos kustantaminen olisikin niin helppoa, että olisi etukäteen selvää että kaikki mikä painetaan todellakin myös menee kaupaksi, niin hommahan olisikin luonteeltaan setelipainatusta! Huh-huh. Kaikki hyvin tämän Tampere -kortin suhteen. Kyllä tästä painoksesta eroon päästään. Ilman muuta, paikkakuntakorteissa on tulevaisuus... "Think globally, act locally!". - Eikä siinä vielä kaikki. Tulee iso korttitilaus, oma "räätälöity" postikortti eräälle hotellille. Ensimmäinen varma oorderi lokakuun painoarkille. Juuri sitä mitä tarvittiinkin. Tämä antaa uskoa ja voimaa yrittää taas kerran saada arkille puolikas noita "tilauspuolen" töitä. Kova myyntirypistys on lähiviikkoina edessä, mutta tästä on hyvä jatkaa. - Juhlitaan tilannetta, mennään ostamaan irtojädeä! Toivorikkaana suunta kohti Hämeenkadun jätskikiskaa. "Saanko kaksi palloa perinteiseen vohveliin, kiitos. Maksaisin ensin, se käy helpommin ilman tötteröä kädessä". "Se on sit neljä euroo kakskyt senttii". "Anteeksi kuinka?". "Neljä euroo kakskyt senttii. Pallot on kaks euroo kappale". "Ei voi olla todellista! Hyvää jatkoa!". No, tulipahan ainakin YRITETTYÄ ostaa irtojädeä Suomessa. Anti olla. Pitäkää irtojätskinne! Viikon kuluttuahan olemme taas Eestissä, ja hintataso puolittuu. Ainakin vielä tänä kesänä - ensi vuonna yhteisvaluutta Euro tekee sielläkin tehtävänsä... - Mutta rikotaan vähän rajoja - mennään teatteriin! Kun kerran ollaan juuri sopivasti paikalla. Irkkupoppoo The Performance Companyn proggis vaikuttaa kiinnostavalta - sen pitäisi käsitellä liike-elämää. Kuulemma liike-elämän "Paniikkia". "PANIIKKI on tämän päivän liike-elämässä KESKEISIN avain MENESTYKSEEN", kuuluu stoorin motto. OK, mä oon mukana! - Hotelli Ilveksen aulassa parveilee ryhmää jo puoli kahdelta odottamassa esityksen alkua. Muutama julkkukin joukossa. Aina kiva bongata julkkuja. Kaikki puhuvat jostakin "konferenssista" tai "seminaarista" - olenkohan oikeassa paikassa? Lipuntarkastaja kysyy nimeä, rekisteröi osallistujan ja antaa nimitarran rintaan. Herää huoli, joutuuko täällä jotenkin osallistumaan, esiintymään? Varmuuden vuoksi paikka aivan takariviin. - Tom Swiftin kirjoittama proggis vastaa jotakuinkin odotuksia. Tom Cruise - Jari Sarasvuo -hahmoinen miesnäyttelijä hehkuttaa puhujagurujen rajattomalla itsevarmuudella bisnesläppää. Samoin arrogantti naispuolinen kollegansa. Kuitenkin käy ilmi, että henkilösuhteet ovatkin sitten aivan sekasorrossa. Homma menee absurdin puolelle. Esitystä vaivaa ajoittainen töksähtelevyys, tarinasta vetokin meinaa välillä loppua. Hyviä hetkiä kuitenkin löytyy aina välillä. Erittäin inteensivisiä kohtia pari-kolme. Kiitos mm. musan ja taustaprojektorien oivaltavan käytön. Jossakin vaiheessa viskotaan yleisöä jollakin, jotka osoittautuvat irkku -kekseiksi. Saan pari siepattua kiinni. Hyviä! - Tykkäsin erityisesti pitkähköstä jaksosta, surullisesta "In the future...". Pari profetiaa: "In the future sex-offenders will be celebrities". "In the future your books will keep you warm at night". Kyllä, kyllä. Noin se menee. Tulee jotenkin mieleen Leonard Cohenin vastaavan sisältöinen biisi "The Future". "I've seen the Future - and it is Murder!". - Ensemble tulee katolisesta Irlannista, ja heille ilmeisesti on raju veto heittää sana "Prick" seinälle. Jos ryhmä olisi tehnyt kotiläksynsä kunnolla, olisivat he saaneet tietää tulevansa maahan, jossa jo 80 -luvulla teatteripuolella heitettiin paskaa yleisön päälle (teatterikoululaiset Oulussa). Eli sen jälkeen ei ole oikein mikään pystynyt kohauttamaan. Muutamaan otteeseen miesnäyttelijä toistaa lausetta "Why don't you pull my trousers down?". Nähtävästi Asian Ydin piileekin esityksen mukaan juuri tässä. - No, Härmän mittaskaalan mukaanhan tuollainen ei ole juuri mitään. Mutta kyllä proggis sekä liike-elämän että ihmissuhteitten kulminaatiopisteessä tuolla ajatuksenpoikasella kieltämättä on. - Jännää huomata, että teatteripuolella ammattilaiset Euroopan toiselta laidaltakin tarjoavat tasoltaan osittain vajaata settiä. Muistui mieleen edellinen teatterikokemus, kotimainen näytelmä "Hotelli" Lappeenrannan Kaupunginteatterissa muutaman vuoden takaa. Ei tämä irkkujen esitys laadultaan sen kummoisempi ollut. Pieniä ne näyttävät tuon kuuluisan kirjallisuus- ja teatterimaan, Irlanninkin ihmeet olevan. Aika vaatimattomilla eväillä kierretään "taiteen" merkeissä mualimaa...Toisaalta, kivahan se on reissata. Jos joku maksaa. - Ainakin käsiohjelmassa sponsorilista on mittava, ja ilmeisesti Irlannin valtiokin rahoittaa touhua. Tulipahan kuitenkin harrastettua niin kutsuttua "kulttuuria". Näytelmän anti: Sekasorto vallitsee sekä bisneksessä että henkilösuhteitten puolla. Avainkysymys siis kuuluu: "Why don't you pull my trousers down?". Kyllä tuosta tiedosta kannatti se eur 35,20 pulittaa. Summasta 32 egeä oli varsinaista lipun hintaa. Loput toimituskuluja. Lipun sai lunastettua Kampin keskuksesta. Aika kovilta tuntuvat nuo ylimääräiset kulut. Näin netti- ja luottokorttiaikaan, eikö tuon voisi hoitaa joustavamminkin, ja edullisemmin? - Vielä kerkiää Hatanpään valtatien Nesteelle Motorest -ravintolaan tankaamaan seisovasta pöydästä lihapullia ennen bussin lähtöä Virroille. Tilanne on mennyt Härmässä sellaiseksi, että kunnon kotiruokaa tarjoavat enää lähinnä juuri nuo huoltsikat. Mökki odottaa Lakarin Leirintäalueella. Samoin puoli litraa Sakun "Valge" hele nisuõlutta ja uusi viinituttavuus, israelilainen Yarden Mount Hermon. Jälkimmäistä luonnehtii Alkon kataloogi "keskitäyteläiseksi, notkeaksi, karpalohilloiseksi, mausteiseksi ja vaniljaiseksi". Kohtahan se nähdään. Tai siis maistetaan. Viini tulee tutulta alueelta Israelissa, ja on kuulemma kibbutsi -tuotantoa. Järvelle matkaa uimaan mökin ovelta on alle parikymmentä metriä Tämä on hyvä päivä. Vielä kun huomenna pääsisi kunnolla mustikkaan... Kesä jatkuu, kesä. (VIRTOJEN KIRJASTO, 7.8.2010) Dagen efter: Hämmästyttävää! Israelilaista punaviiniä - ja se karpalo tosiaan maistui! Suorastaan pirskahtelivat suussa nuo karpalon aromit, hapokkaina. Eipä olisi uskonut, että tämä meidän Pohjoisen kylmien syyssoittemme marja löytyy Lähi-Idässä tuotetusta punkusta! - Elämys toi mieleen sen Kreikan -reissun, jolloin paatissa matkalla Kalymnoksen pesusienisaarelle tarjottiin Retsinaa ja - ihme ja kumma! - yht'äkkiä suussa maistuikin aito suomalainen pihkainen havumetsä! Lakarin mökki numero nelosessa Yardenia makustellessa välähti, että viinihän on todennäköisesti valmistettu sillä samalla kibbutsilla, jossa kolmisen kuukautta elin muutama vuosikymmen sitten. Kohtalon ironiaa, että tämä makuelämys tapahtui juuri Virroilla, paikkakunnalla josta ovat lähtöisin ensimmäiset muistoni tältä maalliselta vaellukseltani, vuosi taisi olla 1958. Täältä Lakarin Leirintäalueelta on Rantasen talon pihalle, Alamyllylle, matkaa viitisen kilometriä... Kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan! |
||||
| << Arvostelujen etusivulle | ||||
