| Matti A. Pitkänen 1930-1997 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Matti A.
Pitkäsen tuotantoa postikortteina. Jakelussa läpi maan. Kysy kauppiaaltasi. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Postcards
by Matti A. Pitkänen. Ask your local retailer. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kustantaja/Publisher:
Tommi Pitkänen/Arctic Paradise ® + 358 40 564 1239 Arctic.Paradise@hotmail.fi www.arcticparadise.fi |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.png)
Vaikea tie, Helsinki. 1948.
A Difficult Path
| 18-vuotiaan Matti Pitkäsen ruokatuntiharjoitelma vuodelta 1948. "Annoin kuvalle nimen 'Vaikea tie' - ja vuosien kuluttua sain huomata, kuinka enteelliseksi tuo nimi sittemmin osoittautui", Matti A.Pitkänen kirjoitti teoksessaan "Valokuvaajan päiväkirja" (Weilin&Göös 1980). | ||
| A lunch-hour study from 1948 by Matti Pitkänen, 18 years old at the time. "I called it 'A Difficult Path' - and only years later I realized how prophetic that name was", wrote Matti A. Pitkänen in his book "Valokuvaajan päiväkirja" (A Photographer's Diary, Weilin&Göös 1980) | ||
| -------------------------------------------------------------------------------------------- | ||
 |
||
| Hotelli Helsinki 1952 | ||
 Muistutuksen uhka Helsinki • Helsingfors, Eira 1. palkinto, Kameraseura ry:n Syyskilpa 1950 Matti A. Pitkäsen Peruskokoelma Nr 08 |
| Helsingin Sanomat 24.2.1997 Julkaistu Topi Ikäläisen luvalla Kuolleet Akateemikko Matti A. Pitkänen |
||
| Maiseman mestari ja valokuvan vaikuttaja |
||
| Akateemikko,
valokuvaaja Matti A. Pitkänen kuoli sairauskohtaukseen Helsingissä
lauantaina 22. helmikuuta 1997. Huolimatta viime vuosien
sairastelustaan Pitkänen työskenteli aivan viime päiviin saakka mm.
uuden lastenkirjan parissa. Pitkänen syntyi Helsingissä 13. 6. 1930.
Hän suoritti keskikoulun Helsingin Suomalaisessa lyseossa ja pestautui
sodan jälkeen 16-vuotiaana Kuvanauha Oy:n valokuvalaborantiksi.
1950-luvun alussa Pitkänen työskenteli valokuvaajana Finlandia-Kuva
Oy:ssä ja Suomi-Filmin taidekuvaamossa, kunnes perusti oman yrityksen
1956. T:mi Matti A. Pitkäsen ensimmäinen kymmenvuotiskausi keskittyi henkilö- ja mainoskuvaukseen. Vuodesta 1966 alkaen Pitkäsen ensisijainen kiinnostus kohdistui luontoon. Kuusamon koskisodat herättivät hänessä kantaaottavan valokuvaajan, joka puhui voimakkaasti suomalaisen luonnon, peruselinkeinojen ja niistä elävien ihmisten puolesta. Merikalastajat-sarjassaan (1983) Pitkänen yhdisti luonnon ja työn kuvaamisen vahvaan reportaasiin. 1980-luvulla Matti A. Pitkänen valloitti lapset kuvaten heitä sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa. Samalla hän siirtyi lopullisesti pois mainos- ja tuotekuvan maailmasta ja keskittyi kirjojen ja valokuvapohjaisten tv-ohjelmien tuottamiseen. Matti A. Pitkänen sanoi olevansa kansantaiteilija, Reino Helismaan ja Toivo Kärjen sukulaissielu, joka kertoi tuntevansa Lapista enemmän ihmisiä kuin Helsingistä. Hän kulki kuvaamassa maamme kaikki merkittävimmät luonnonnähtävyydet ja kiipesi tolppakengillä puhelinpylväisiin saadakseen kuviinsa omintakeisen perspektiivin. Hän jutasi poromiesten kanssa halki Lapin Napapiiriltä Jäämerelle. Helsingistä hän muutti välillä vuosiksi Inkooseen. Maamme alkuperäisen luonnon kauneus ja erityisesti siihen kuuluva vesi – meret, järvet ja tunturipurot – toistuvat Matti A. Pitkäsen tuotannossa vuosikymmenestä toiseen. Esittämällä kauneutta hän uskoi voivansa vaikuttaa sen suojelemiseksi. Pitkäsestä kehittyikin vuosisatamme merkittävin suomalainen maisemavaikuttaja, jonka kuvat ovat levinneet kirjoina, kortteina ja postimerkkeinä paitsi kotimaiselle myös erittäin laajalle kansainväliselle yleisölle. Työssään Matti A. Pitkänen oli vaativa, tinkimätön ja systemaattinen. Löytääkseen uutta hän kokeili innokkaasti uusia materiaaleja, välineitä ja kuvaustapoja ja kehitti vedoksiinsa ns. optisen värimaailman. Aikana, jolloin Suomesta vielä puuttui ammatillinen valokuvaajakoulutus, Pitkäsen laboratoriosta avautui ura monelle sittemmin tunnetuksi tulleelle kuvaajalle. Pitkäsen oppilaina kasvoivat mm. Jaakko Holm, Sakari Nenye, Jouko Könönen, Aulis Nyqvist, Kai Nordberg ja Pentti Sammallahti. Valokuvataiteen piirissä Matti A. Pitkänen sai ajoittain kärsiä siitä, että ollakseen oikea taiteilija häntä pidettiin liian menestyvänä, liian kaupallisena, ja hänen kuviaan liian laajalevikkisinä. Ammatillisesti hänen ansiolistansa on kuitenkin ylittämätön. Jo uransa alkuvaiheessa hän hankki lukuisan määrän alan kansainvälisiä arvonimiä. Hän julkaisi 40 kirjaa, joista useimmat ilmestyivät myös ulkomailla. Hän teki kymmenkunta yksityisnäyttelyä, osallistui 700 kansainväliseen valokuvanäyttelyyn, voitti yli sata palkintoa ja sai saman verran kunniakirjoja. Helsingin Kameraseuran jäsenyys 1949 aloitti Pitkäsen uran kotimaisena valokuvavaikuttajana. Hän oli mm. Suomen Mainosvalokuvaajien, Valokuvajärjestöjen neuvottelukunnan ja Suomen luonnonvalokuvaajien perustajajäsen. Lisäksi hän työskenteli mm. valtion kamerataidetoimikunnassa ja Suomen Kulttuuriliitossa. Voimakastahtoisena ihmisenä Pitkäsellä oli selkeä käsitys siitä, miten valokuva-alaa tulisi kehittää. Kun näkemys ei aina saanut toivottua vastakaikua, Pitkänen erosi 1980-luvun alussa kaikista luottamustoimistaan. Vuonna 1982 Matti A. Pitkänen nimitettiin akateemikoksi. Valokuvan 150-vuotisjuhlavuonna 1992 hän sai korkeimman Suomessa alalle koskaan myönnetyn huomionosoituksen, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan komentajamerkin. ”Valokuvan yksi ominaisuus on, että se on hetken taidetta. Toinen ominaisuus on se, että se voi mennä ajan läpi. Kuva on hyvä, jos se kestää ajassa. Maisema ei vanhene, sillä on erilainen aikaperspektiivi”, sanoi Pitkänen Suomen Kuvalehden haastattelussa 1978. Hänen kuvansa jäävät elämään ja kestävät ajassa. TOPI IKÄLÄINEN Kirjoittaja on valokuvaaja, joka on toiminut mm. valtion valokuvataidetoimikunnan puheenjohtajana ja oli taiteilijaprofessori 1989–1994. |
