 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
|
|
|
Matti A. Pitkänen 1930-1997 |
|
|
|
|
|
Matti A.
Pitkäsen tuotantoa postikortteina.
Jakelussa läpi maan.
Kysy kauppiaaltasi. |
|
|
|
|
|
Postcards
by Matti A. Pitkänen.
Ask your local retailer. |
|
|
|
|
|
Kustantaja/Publisher:
Tommi
Pitkänen/Arctic Paradise ®
+ 358 40 564 1239
Arctic.Paradise@hotmail.fi
www.arcticparadise.fi
|
|
|
|
|
|
|
|
.png)
Raattama, Kittilä 1970-luku |

1993- sarjasta |

Hetkiä merellä • Kind of Blue |

Helsinki • Helsingfors 1965 |
|
Helsinki-triptyykki 1970
|
|

Lapland-suite |

Helsinki • Helsingfors • Helsingi 1964 |

Muistoja Pohjolasta • Memories from the Far North (Norja, Norge, Norway) |

Postikortiksi 1986 |

Postikorttisarjasta 1989 |

Lakka • Hilla • Suomuurain • Rabamurakas
Hjortron • Moltebær • Arctic Cloudberry |

70-luvun porotaloutta |

Postikorttisarjasta 1989 |

Punkaharju |

Seitsemän Auringon Yö
|

Full Moon • Fullmåne • La Pleine Lune • Vollmond
Kuupaiste • Luna llena • Kuu on vaarallinen... |

Postikortiksi 1986 |

What's New, Pussycat? |

Sulkavan soudut. Postikortti 1993 |

Helsinki, Santinen 1961 |

Postikortti 1993 |

Take me to the River! Oulankajoki, Kuusamo |

Lapland-suite |
Postcard 1988
|
Postcard 1984
|
Postcard 1993 |

Kerran kesällä |

Lapland-suite |

Jurmo |

Ruka 1960-luku |

Lapland-suite |
Lapin Kultaa
|

Ulkokuori pettää!
|

Poropoika |

Enontekiö, 1993 - korttisarjasta |

Lapland-suite
|

Hetkiä merellä
|

Åland
|

Postcard 1983
|
Possut
|
Elokuu
|

Pallastunturit, 1986 - korttisarjasta |

Lapland-suite |

Poromiehiä -sarjasta
|

Everyday People
|

Meren viljaa • Seafood
|
Inkoon mökiltä
|
Inkoon mökiltä
|
Joulukortti 1991
|
Joulukortti 1983
|
Joulukortti 1985
|
Joulukortti 1985
|
|

Postcard 1993 |
Poromiehet
|

Muonio, Kutuniva. Postikortti 1993
|

Lapland -suite
|

KesäMaa • The long, hot summer (Inkoo) |

Kuusamo, Kantojärvi 1962 |

Lapland-suite |

Hetkiä merellä
|

Höyhenenkevyt
|

Rukatunturi, 1960-luku
|
86- postikorttisarjasta
|

Enontekiö, Hetta
|
What's New, Pussycat?
|
Ostetuin postikortti
|
Sydänlampi
|
Au Grand Nord
|

Aamu Kuusamon Kantojärvellä "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa"
|
Inari 1966
|
Onnen onginta
|
Lapin kesä
|

Lapland-suite
Ensimmäisestä postikorttisarjasta 1982. |

Muonio, Kutuniva |

Lappi-sarjasta • Lapland-suite |

Kantojärvi, Kuusamo 1960s |

Hiidenkivi |

Verkko • The Net |

Keväthangille |

Postikortiksi 1986 |

Lapland-suite |

Silentium
|
Joulukortti 1981
|
Joulukortti 1988
|
Joulukortti 1983
|
Joulukortti 1982
|
Joulukortti 1981
|
Joulukortti 1989
|
|

Suomalainen maisema, 1960-luku. Finskt landskap, 1960 tal. The Finnish Landscape, 1960s.
|

86- sarjasta |

86- sarjasta |

Mennyt maailma. Inkoon mökiltä 1993- sarjasta |
|
|
|
|
GALLERY |

Vaikea tie, Helsinki. 1948.
A Difficult Path |
|
|
18-vuotiaan
Matti Pitkäsen ruokatuntiharjoitelma vuodelta 1948. "Annoin kuvalle
nimen 'Vaikea tie' - ja vuosien kuluttua sain huomata, kuinka
enteelliseksi tuo nimi sittemmin osoittautui", Matti A.Pitkänen
kirjoitti teoksessaan "Valokuvaajan päiväkirja" (Weilin&Göös
1980). |
|
|
|
|
|
A lunch-hour
study from 1948 by Matti Pitkänen, 18 years old at the time. "I called
it 'A Difficult Path' - and only years later I realized how prophetic
that name was", wrote Matti A. Pitkänen in his book "Valokuvaajan
päiväkirja" (A Photographer's Diary, Weilin&Göös 1980) |
|
|
-------------------------------------------------------------------------------------------- |
|
|
|
|
|
 |
|
|
Hotelli
Helsinki 1952 |
|
|

Muistutuksen uhka
Helsinki • Helsingfors, Eira
1. palkinto, Kameraseura ry:n Syyskilpa 1950
Matti A. Pitkäsen Peruskokoelma Nr 08
|
|
|
|
|
Helsingin Sanomat 24.2.1997
Julkaistu Topi Ikäläisen luvalla
Kuolleet
Akateemikko Matti A. Pitkänen |
|
|
Maiseman mestari ja valokuvan vaikuttaja
|
|
|
|
|
|
Akateemikko,
valokuvaaja Matti A. Pitkänen kuoli sairauskohtaukseen Helsingissä
lauantaina 22. helmikuuta 1997. Huolimatta viime vuosien
sairastelustaan Pitkänen työskenteli aivan viime päiviin saakka mm.
uuden lastenkirjan parissa. Pitkänen syntyi Helsingissä 13. 6. 1930.
Hän suoritti keskikoulun Helsingin Suomalaisessa lyseossa ja pestautui
sodan jälkeen 16-vuotiaana Kuvanauha Oy:n valokuvalaborantiksi.
1950-luvun alussa Pitkänen työskenteli valokuvaajana Finlandia-Kuva
Oy:ssä ja Suomi-Filmin taidekuvaamossa, kunnes perusti oman yrityksen
1956.
T:mi Matti A. Pitkäsen ensimmäinen kymmenvuotiskausi keskittyi henkilö-
ja mainoskuvaukseen. Vuodesta 1966 alkaen Pitkäsen ensisijainen
kiinnostus kohdistui luontoon. Kuusamon koskisodat herättivät hänessä
kantaaottavan valokuvaajan, joka puhui voimakkaasti suomalaisen
luonnon, peruselinkeinojen ja niistä elävien ihmisten puolesta.
Merikalastajat-sarjassaan (1983) Pitkänen yhdisti luonnon ja työn
kuvaamisen vahvaan reportaasiin. 1980-luvulla Matti A. Pitkänen
valloitti lapset kuvaten heitä sekä Suomessa että eri puolilla
maailmaa. Samalla hän siirtyi lopullisesti pois mainos- ja tuotekuvan
maailmasta ja keskittyi kirjojen ja valokuvapohjaisten tv-ohjelmien
tuottamiseen.
Matti A. Pitkänen sanoi olevansa kansantaiteilija, Reino Helismaan ja
Toivo Kärjen sukulaissielu, joka kertoi tuntevansa Lapista enemmän
ihmisiä kuin Helsingistä. Hän kulki kuvaamassa maamme kaikki
merkittävimmät luonnonnähtävyydet ja kiipesi tolppakengillä
puhelinpylväisiin saadakseen kuviinsa omintakeisen perspektiivin. Hän
jutasi poromiesten kanssa halki Lapin Napapiiriltä Jäämerelle.
Helsingistä hän muutti välillä vuosiksi Inkooseen.
Maamme alkuperäisen luonnon kauneus ja erityisesti siihen kuuluva vesi
– meret, järvet ja tunturipurot – toistuvat Matti A. Pitkäsen
tuotannossa vuosikymmenestä toiseen. Esittämällä kauneutta hän uskoi
voivansa vaikuttaa sen suojelemiseksi. Pitkäsestä kehittyikin
vuosisatamme merkittävin suomalainen maisemavaikuttaja, jonka kuvat
ovat levinneet kirjoina, kortteina ja postimerkkeinä paitsi
kotimaiselle myös erittäin laajalle kansainväliselle yleisölle.
Työssään Matti A. Pitkänen oli vaativa, tinkimätön ja systemaattinen.
Löytääkseen uutta hän kokeili innokkaasti uusia materiaaleja, välineitä
ja kuvaustapoja ja kehitti vedoksiinsa ns. optisen värimaailman.
Aikana, jolloin Suomesta vielä puuttui ammatillinen
valokuvaajakoulutus, Pitkäsen laboratoriosta avautui ura monelle
sittemmin tunnetuksi tulleelle kuvaajalle. Pitkäsen oppilaina kasvoivat
mm. Jaakko Holm, Sakari Nenye, Jouko Könönen, Aulis Nyqvist, Kai
Nordberg ja Pentti Sammallahti.
Valokuvataiteen piirissä Matti A. Pitkänen sai ajoittain kärsiä siitä,
että ollakseen oikea taiteilija häntä pidettiin liian menestyvänä,
liian kaupallisena, ja hänen kuviaan liian laajalevikkisinä.
Ammatillisesti hänen ansiolistansa on kuitenkin ylittämätön. Jo uransa
alkuvaiheessa hän hankki lukuisan määrän alan kansainvälisiä arvonimiä.
Hän julkaisi 40 kirjaa, joista useimmat ilmestyivät myös ulkomailla.
Hän teki kymmenkunta yksityisnäyttelyä, osallistui 700 kansainväliseen
valokuvanäyttelyyn, voitti yli sata palkintoa ja sai saman verran
kunniakirjoja.
Helsingin Kameraseuran jäsenyys 1949 aloitti Pitkäsen uran kotimaisena
valokuvavaikuttajana. Hän oli mm. Suomen Mainosvalokuvaajien,
Valokuvajärjestöjen neuvottelukunnan ja Suomen luonnonvalokuvaajien
perustajajäsen. Lisäksi hän työskenteli mm. valtion
kamerataidetoimikunnassa ja Suomen Kulttuuriliitossa.
Voimakastahtoisena ihmisenä Pitkäsellä oli selkeä käsitys siitä, miten
valokuva-alaa tulisi kehittää. Kun näkemys ei aina saanut toivottua
vastakaikua, Pitkänen erosi 1980-luvun alussa kaikista
luottamustoimistaan.
Vuonna 1982 Matti A. Pitkänen nimitettiin akateemikoksi. Valokuvan
150-vuotisjuhlavuonna 1992 hän sai korkeimman Suomessa alalle koskaan
myönnetyn huomionosoituksen, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan
komentajamerkin.
”Valokuvan yksi ominaisuus on, että se on hetken taidetta. Toinen
ominaisuus on se, että se voi mennä ajan läpi. Kuva on hyvä, jos se
kestää ajassa. Maisema ei vanhene, sillä on erilainen
aikaperspektiivi”, sanoi Pitkänen Suomen Kuvalehden haastattelussa 1978.
Hänen kuvansa jäävät elämään ja kestävät ajassa.
TOPI IKÄLÄINEN
Kirjoittaja on valokuvaaja, joka on toiminut mm. valtion
valokuvataidetoimikunnan puheenjohtajana ja oli taiteilijaprofessori
1989–1994. |
|
|
 |
 |